28.4.2009
Kävimme ensin Helmiinaa katsomassa ja se oli "rakkautta ensisilmäyksellä". Haimme sen meille 16.2.2009.
Helmiina on kotiutunut meille hyvin, vaikka ensin maukuikin kolme yötä ja kaipaili kissa kaveriaan. Nyt se saa villitys kohtauksia tuontuosta ja juoksee matot mykkyrällä lelujensa perässä. Mehupillit ovat suosikkeja ja pieni pallo.Omalta paikaltaan katselee lintuja ja "käkättää" niille. Se on ihana sydänten valloittaja, lasten unelmakissa ei raavi,ei pure. On aina samassa huoneessa meidän kanssa, tulee syliin, pökkii ja puskee, aina silittelyjä ja rapsutuksia vailla. =)
Helmiinan silkkinen turkki vaatii jokapäiväistä harjaamista, mikä onneksi on sille erittäin mieluista. Eniten seurailee viisivuotiaan tytön leikkejä ja jos hän ei ole kotona, Helmiina etsii ja kiertää kotiamme ympäriinsä ja kuuluu vain pieni hentoinen purrrr,mjauu. Autoiluakin olemme kokeilleet muutaman kerran ja kohtalaisen hyvin ovat reissut menneet. Jääkaapinoven äänen kuultuaan neito tassuttelee salamana paikalle, joskos saisi jotain namipalaa ja raapii ovea missä on omat ruoat. Pienoista nirsoilua on ollut havaittavissa ruokien suhteen ;)
Eli oikein mukavasti on mennyt nämä ensikuukaudet karvapallomme kanssa.
MINNA JA EMMI-AMANDA
