Pisko alias Puh

Pisko muutti Seinäjoelta Lapualle helmi-maaliskuun vaihteessa vuonna 2008. Pisko oli jo päässyt ssesyltä ensimmäiseen kotiin Seinäjoelle ja vietti siellä aikaa noin 5 kk, kunnes omistaja joutui luopumaan Piskosta allergian vuoksi. Piskon ja minun yhteinen taival alkoikin ihan sattumalta. Minulla oli valtava kissakuume ja Piskon edellinen omistaja sattui olemaan vanha tuttavani. Hän pyysi minulta apua löytämään Piskolle uuden kodin ja minähän tarjouduin itse.

Pisko oli tuolloin reilun puolen vuoden ikäinen kun muutti meille asumaan. En tiedä miksi Pisko oli päätynyt yhdistykselle, mutta arka se oli. Puhelin sille mukavia koko hakumatkan ajan eikä Pisko inahtanutkaan. Kotona Pisko löysi piilopaikan työpöytäni sokkelista. Vikke -koirani oli ihan innoissaan uudesta tulokkaasta, vähän liiankin. Oli siis parasta tutustua Piskoon ihan kahden kesken. Pisko pysyi piilopaikassaan, mutta sen verran uteliaan kissanpennun luonnetta sillä oli, että alkoi tekemään tuttavuutta kanssani. Samana päivänä jo kehräsikin ku silittelin sitä.

Ensimmäisen viikon aikana tapahtui jo paljon edistystä. Pisko suorastaan kerjäsi silitystä ja huomiota. Silti aina pakeni koloonsa kun jotain nopeaa tapahtui. Koirakin oppi olemaan maltillinen Piskon kanssa, vaikka paloi jo halusta leikkiä. En kuitenkaan kuullut Piskon kertaakaan sähisevän, karvat kyllä nousivat pystyyn kun kunnolla pelästyi. Pisko oli utelias koiran suhteen ja ei aikaillut enää tehdä tuttavuutta. Piilopaikatkin unohtuivat kun rohkeutta tuli lisää.

Nykyään Pisko ja Vikke -koira ovat ylimmät ystävät ja kisailevat keskenään tuon tuosta. Myös vanha kissa-herra Söpö saattaa joskus ottaa pienen painimatsin Pisko -tyttösen kanssa. Pisko pitää kovasti ulkoilusta, vaikka valjaista ei niin välittäisikään. Nyt talven tullen kuitenkaan ei ulkoilma niin paljoa kiinnosta. Piskosta ei näy enää arkuutta juuri ollenkaan. Juttelee aina niin kovasti kun tulen kotiin, niin paljon kerrottavaa päivän tapahtumista. Se saa juosta ympäriinsä isossa talossa ja energiaa tuntuu välillä riittävän ihan liikaakin. Yöllä se tulee kehräämään minun kainaloon ja päikkäreitäkin otetaan yhdessä minun tai koiran kanssa. Pisko on mun pikku rinsessa ja päivän piristys :)

Elina